Lahden Reumayhdistys ry on perustettu marraskuun 16. päivä vuonna 1947, jolloin elettiin Suomessa sodanjälkeistä toivon ja jälleenrakennuksen aikaa.
Myös reuman vastustamisessa oli otettu ensimmäiset vakaat askeleet. Jo vuonna 1945 oli perustettu reumakomitea, joka työssään totesi reuman hoidon heikon tilan ja potilaiden vaikean aseman. Vuoden sisällä perustettiin myös Reumasäätiö, joka otti tehtäväkseen reumasairaalan rakentamisen Heinolaan.
Muutama kuukausi ennen Lahden yhdistyksen syntyä oli perustettu Suomen Reumaliitto ajamaan reumasairaiden asiaa.

Kuudenkymmenen vuoden aikana Lahden yhdistykselle leimallista on ollut voimakas eteenpäinsuuntautuneisuus ja kannanottaminen myös valtakunnallisesti merkittäviin reumasairauksia sairastavien oikeuksienvalvontaa koskeviin kysymyksiin. Samalla se on omalla alueellaan kotoisesti kyennyt tarjoamaan tukea ja toimintaa tuhansille yhdistyksen piiriin hakeutuneille.

YHDISYSTYKSEN ALKUAJAT
Kansanopiston Pirttissä 16.11.1947 kokoontui joukko Lahden seudun aktiivisia reumaihmisiä vakaana tarkoituksenaan perustaa Lahteen yksi maamme ensimmäisistä reumayhdistyksistä. Paikalla oli  myös Heinolan yhdistyksen puheenjohtaja opettaja Iida Heinonen, joka esitteli Reumaliiton työtä ja saavutuksia. Kokouksen yksimielinen päätös oli perustaa yhdistys ja saman tien sille hyväksyttiin säännöiksi liiton mallisäännöt.
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Väinö Pihkonen.

Toimelias yhdistys päätti heti alkuun järjestää pikkujoulun tutustumis- ja jäsenhankintamielessä. Tilaisuuden ohjelma kuvaa hyvin ajan henkeä:
tervehdyspuhe op. Heinonen, hupailu rva Vaakanainen, runo nti Kuusenkanto.
Myöskin päätettiin järjestää tarjoilua, sekä arvontaa. Arvottavaksi laitettiin täytekakku, johon aineet saatiin johtokunnan keskinäisenä lahjoituksena. Samoin arvottiin myös kauppias Kurton lahjoittamat lampetit.

Kun kaikki oli tuohon aikaan kortilla oli johtokunnan kakkutarpeiden lahjoituksella paljon suurempi merkitys kuin nykyihminen osaa ajatellakaan.
Yhdistyksen jäsenhankinta oli tuloksellista sillä jo kuukaudessa yhdistys oli kirjannut seitsemänkymmenen ihmisen nimen jäsenluetteloonsa.
60-luvulla jäsenmäärä oli kiivennyt reiluun tuhanteen ja siellä se on pysynyt näihin päiviin saakka.

KIERTOLAISISTA OMAAN TOIMITILAAN

Yhdistyksen ensimmäiseksi postiosoitteeksi saatiin perustamiskuun lopussa Pikavalokuvaamo Hämeenkatu 13. Varsinaista kokoustilaa ei yhdistyksellä sopivan huoneiston sekä toisaalta varojen puutteen takia ollut. Niinpä johtokunta päätti kokoontua vuorotellen kunkin jäsenen kotona. Vuonna 1968 hyväksyttiin yhdistyksen toimihuoneiston vuokraus osoitteessa Mariankatu 12. Kymmenen vuotta myöhemin Salpausselän Säästöpankki sanoi vuokrasopimuksen irti ja yhdistys päätti muuttaa yhden Aleksanterinkadulla omistamistaan vuokra-asunnoista toimistoksi. Huoneisto oli pieni ja sopi vain toimistoksi.
Vasta vuonna 1980 yhdistys sai ensimmäisen varsinaisesti oman ja pysyvän sijansa, jossa oli mahdollista järjestää myös myyjäis- kerho ym. toimintaa. Avajaiset pidettiin reumaviikolla.
Saimaankatu 5:n kotoisissa tiloissa viihdyttiin kymmenisen vuotta.
Jäsenmäärän kasvu ja toiminnan laajeneminen pakotti yhdistyksen hakeutumaan suurempiin tiloihin. Tilat löytyivät Vapaudenkadulta. Nykyisten reilun 170 neliön tilojen hankintaan saatiin kolmannella yrittämällä avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä.