Alkuaikoina yhdistyksen toiminnassa korostuu yksittäisten ahdingossa olevien jäsenten hyvinkin kongreettinen auttaminen. Se oli mahdollista silloin, kun jäsenmäärä oli pieni. Toisaalta se oli tavallaan luonnollistakin, sillä yhteiskunnalla oli hyvin vähän tarjottavaa sairaille ja vanhuksille. Yhdistys siis otti tehtäväkseen monia sellaisia tukimuotoja ja toimia, jotka myöhemmin suurelta osin siirtyivät valtion ja kunnan tehtäviksi.

Erittäin usein johtokunta käsitteli avustusanomuksia, joiden sisältö vaihteli lääke- ja lääkärikulujen korvaamisesta aina kainalosauvojensaamiseen ja kotitakin ostoon saakka. Varattomia jäseniä muistettiin mahdollisuuksien mukaan joulupaketeilla.
Kummilapsitoiminta alkoi vuonna 1979 ja joinakin aikoina sairaalassa olevia lapsia on ollut tapana ilahduttaa pienellä taskurahalla.

Kun sitten tultiin 1970 -luvun puoliväliin ja 80-luvun loppupuolelle, elettiin maassamme taloudellisen nousun aikaa. Valtion kukkaronnyörit olivat löysällä myös sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiselle.
Yhdistyksen rooli muuttui, toisin sanoen sen lisäksi, että yhdistys tarjoaa jäsenilleen virkistystä, tietoa sairaudesta ja tukea sen kanssa elämiseen, sen tehtäväksi suhteessa viranomaisiin on tullut eräänlainen asiantuntijan rooli. Yhdistyksen kantaa ja näkemyksiä on kysytty erilaisissa hankkeissa ja palveluiden kehittämisessä, muun muassa silloin, kun Lahteen 80-luvun lopussa suunniteltiin invakeskusta.
Yhdistyksellä oli edustus erilaisissa vammaisten asioita käsittelevissä elimissä, esim. Lahden kaupungin vammaisneuvostossa ja Lahden seudun invalidijärjestöjen neuvottelukunnissa.
Yhdistyksen toimiston palvelut ovat olleet jäsenten saatavilla v. 1967, jolloin ensimmäinen osa-aikainen toimistonhoitaja palkattiin.

VIRKISTYSTÄ JA VAPAA-AIKAA

Ensimmäisessä vuosikokouksessa tammikuussa 1948 oli paikalla 25 jäsentä. Samalla perustettiin ensimmäiset toimikunnat, eli huvi- ja ravintolatoimikunta sekä ompeluseura yhdistyksen työn tukemiseksi. Toiminta laajeni kokoajan ja vuoden 1953 alkupuolella todettiin johtokunnalla olevan niin paljon tehtäviä, että päätettiin perustaa ainakin viisijäsenisen naisjaosto huolehtimaan käytännön asioista johtokunnan kanssa.
Yhdistyksen suojissa on kokoontunut ja kokoontuu useita erilaisia kerhoja aktiivisen naisjaoston lisäksi mm. päivä-, puuha- ja iltakerho, joka vuonna 1970 aloitti toimintansa nuortenkerhon nimellä. Lisäksi erilaisia opinto- ja harrastuskerhoja on järjestetty 60-luvulta lähtien.
Vuonna 1969 perustettiin erityinen opinto- ja raittiusjaosto. 70-luvun loppupuolella yhdistyksen piirissä viriteltiin ystäväpalvelua ja 80-luvulla alkoi erittäin tarpeelliseksi ja merkittäväksi toimintamuodoksi osoittautunut tukihenkilötoiminta.

Kautta vuosien Lahden yhdistys on osoittanut niin tarmokkuutta kuin kekseliäisyyttäkin toimintansa rahoittamisessa. Alkuaikoina eniten varoja saatin naisjaoston myyjäisillä ja edeleenkin myyjäisiä järjestetään säännöllisesti.
Kun nuortenkerho vuonna 1970 perustettiin, tarttui se yhteistyöhön kaikella nuoruuden tarmollaan. Toiminta oli suorastaan hämmästyttävän vilkasta suurine konsertteineen, ruusutanssiaisineen ja luentotilaisuuksineen. Pakosta tulee mieleen, että yhdistys taisi järjestää ison osan Lahden kaupungin koko konserttitarjonnasta.
Yhdistys piti vuosina 1970 - 1971 myös Reuma baaria, mutta sen toiminta ei ollut oikein kannattavaa ja niimpä se lopetettiin.